keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Jospa minäkin...

Voisin olla ystävä jollekin ihmiselle, jolla on vielä vaikeampi vamma kuin minulla, voi kunpa osaisin! Kyllä mullakin ystäviä on, melkein kaikki terveiden maailmasta. Joka kerta mietin, että voisinpa olla ystävä sellaiselle ihmiselle, jolla ei ystävää ole, saisi kokea sen, millaista se ystävyys on. Monta kertaa juuri puhevammaiset ovat niitä, jotka jäävät kaikkein herkimmin yksin, kun heidän sanattomia juttujaan ei ymmärretä. Minä ainakin tahtoisin ymmärtää, koska sanatonkin viestiminen on tärkeää. Ja mä haluaisin olla ilon tuoja, en ilon pilaaja. Monet ottavat minut vielä nytkin ilon pilaajana, vaikka ei ole tarkoitustakaan olla. Mutta nyt mennään näillä, hyvillä fiiliksillä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti