Kuva-arvoitus ja onnellinen päivä

Kuva-arvoitukseen tulin vastanneeksi ja vielä niin, että olin tiennyt, mistä kirkosta on kyse. Katoin niitä yksityiskohtia ja huomasin, että  Angelniemen kirkkohan se on! Joten sen seurauksena mun pitää olla aamuyhdeksältä torilla, Mean varmistuskin täytyy käydä tekemässä pikkusen aiemmin. Tänään mä olen niin iloinen, kaikki mahtavaa taas tänäänkin!

Jospa minäkin...

Voisin olla ystävä jollekin ihmiselle, jolla on vielä vaikeampi vamma kuin minulla, voi kunpa osaisin! Kyllä mullakin ystäviä on, melkein kaikki terveiden maailmasta. Joka kerta mietin, että voisinpa olla ystävä sellaiselle ihmiselle, jolla ei ystävää ole, saisi kokea sen, millaista se ystävyys on. Monta kertaa juuri puhevammaiset ovat niitä, jotka jäävät kaikkein herkimmin yksin, kun heidän sanattomia juttujaan ei ymmärretä. Minä ainakin tahtoisin ymmärtää, koska sanatonkin viestiminen on tärkeää. Ja mä haluaisin olla ilon tuoja, en ilon pilaaja. Monet ottavat minut vielä nytkin ilon pilaajana, vaikka ei ole tarkoitustakaan olla. Mutta nyt mennään näillä, hyvillä fiiliksillä!

Vermonster ja punainen veisukirja

Vermonster jätski tuli syötyä ja punaisesta veisukirjasta laulettua. Ja sekös olikin mukavaa, kun pääsi laulamaan ulkona, Kaisa halusi laulattaa meitä ulkona, vaikka sää oli kovin epävakainen. Ei se minua haitannut ollenkaan, vaikka näin olikin, mieli oli kuitenkin korkealla ja sai nauttia laulamisesta, se oli ihan huikeen mahtavaa!

Juhannusaatto

Niin se taas aika hurahti, että juhannusaatto jo on! Mulle se tarkoittaa taas linja-autoon nousemista ja Naarilaan lähtemistä, jo neljättätoista kertaa teen tän juhannuksena. Torstaina ehti vielä muutaman ystävän nähdä, Elina ja Sirolan Jari tuli siinä linja-autoasemalla nähtyä. Revanssi-ryhmän Teijan kanssa muistelimme, että olisin ollut joka kerta katsomassa heidän esitystään, mutta itse en ollut ihan varrma. Kuinka mahtavaa, kun voi ihan vaan mennä Naarilaan ja nauttia siitä! Mahtava juhannus on tulossa, ihan riippumatta siitä, millainen ilma on!

Juhannusviikko alkaa

Säätiedotus sanoi sen alkavan koleana ja sateisena, sateisuus koski varmaankin enemmän tota maan eteläistä ja itäistä osaa. Lännessä on kaikkein poutaisinta, jokin yksittäinen sadekuuro voi tulla. Sunnuntaina kuuntelin Radio Novan Kesäkollia ekan kerran, oli se vaan hyvä ja mahtava ohjelma! Nautin siitä ihan hyvin, musiikista ja kaikesta mahtavasta. Samalla tavoin nautin serkun ja tädin näkemisestä, naapuri päästi minut rappuun niin, että mun ei tarvinnut edes summeria soittaa! Mahtavaa ja iloa, sitä se elämä on!

Sydämeen hiipi kesäfiilis

Just näin se teki, näin se on mennyt kutakuinkin koko kesän alun. Mun kesä on ollut täynnä menoa ja mahtavaa, vielä sitä tulee, kun kesän paras juttu on vielä tulossa. Tallinnan matka, se on ollut tosi mukavaa niinä kertoina, kun olen ollut mukana. Kyllä se on mukavaa, kun äidin kanssa yhdessä reissuaa, mukavaa! Ja kaikki kohdallaan!

Iloinen fiilis

Ajokausi pyörähti virallisesti käyntiin sunnuntaina, silloin ajelin Uskelan kirkolle ja kotiin käymään, päivällä Vuohensaareen, missä tulee kans muutama kerta kesässä käytyä. Koukatessani kaupungin kautta kotiin manasin sitä, kuinka huonossa kunnossa Vuohensaarentie on. Mutta silti sain reissun tehtyä, se oli tosi mukavaa! Kyllä sitä nauttii siitä siltikin, vaikka tie ei kovin hyvä olekaan. Naurulokki oli laskeutunut Lintutornille vievän tien puomin päälle, se otti siinä aurinkoa. Olen vaan niin onnellinen, nyt on kesä!

En ole unohtanut linja-autoa kesäksikään!

No, en todellakaan, kun yhtenätoista Naarilan kertana tulee istuttua liki neljäsataa kilometriä linja-autossa. Edestakainen matka on 34 kilometriä, 17 yhteen suuntaan. Tänään mulla on taas ilo auttaa äitiä, sitähän mä rakastan yli kaiken! Lauantaina oli hieman haikeaa, kun kuljin viimeisen kerran seutukortilla, mutta eihön se ole mikään, kun kesän aikana noita tilauskilometrejäkin tulee!

Musiikkia ja kesämahtavaa

Kesämahtavaa parhaimmillaan, nyt on just sitä! Herää huomaamaan, kuinka mahtavaa tää päivä taas on! Herää aamulla aikaisin ja nauttii, tää on mukavaa, kesää parhaimmillaan! Tänään mä ajattelin, kuinka hienoa onkaan, kun kaikki on kohdallaan! Anna Abreun iloinen musiikki soi ja mulla on mukavaa, kun äitikin on tässä, kaikki kohdallaan, mahtavaa on, kun kesä on, se vaan on näin! Mieli on taas korkealla, hyvä näin!

Kuinka mahtavaa!

Miksi olisi kuljettajalle vihainen siitä, että on myöhässä, kun ei sille mahda mitään! Eihän Seppo sille mitään mahtanut, että oli myöhässä, asfalttityömaa moottoritiellä oli myöhästyttänyt häntä vähän reippaammin. Minulle ei olisi tullut mieleenkään naputtaa siitä kuljettajalle, varsinkaan, kun ei koskaan tee sitä. Mulla on vaan mukavaa, vielä muutama päivä menee linja-autolla, ei se mua haittaa ollenkaan, nyt nautitaan!

Kesäinen tunne

Viimeinen viikko linja-autossa, se alkakoon nyt! Kesäfiilis tulkoon nyt, kun aurinko paistaa ja linnut laulavat oikein urakalla! Minulla oli loistopäivä sunnuntaina, en olisi ikinä osannut ajatella sitä, että mun päiväni voisi oikeesti olla niin hyvä! Perttelin kirkossa mua ei jännittänyt ihan niin kovasti kuin vuosi sitten (2013) Muurlassa, nyt kolehdinkeruu sujui, kun tiesi, minne haavit laittaa. Tänään mä olen niin iloinen, kun kesäfiilis on, kaikki on ihan mukavasti!

Voi vitsi, mikä supermahtavuus!

Kesäkuu alkoi ja mulla on jo heti ensimmäisenä päivänä tiedossa jotakin oikein mahtavaa! Eihän kyseessä voi olla mikään muu kuin Suurella sydämellä-ringissä toimivien vapaaehtoisten kirkkopyhä. Eikä ole monta viikkoa Naarilan rannan juhannusjuhlaan, jossa minäkin olen ollut monena vuonna mukana. Tänään mä just mietin, että voi vitsi, kuinka mahtavaa onkaan, kun kaikki on kohdallaan, näin se vaan on ja menee! Tänään just, tässä, nyt!